Suomi lappeenranta vaimo virosta

suomi lappeenranta vaimo virosta

Vien lompakot Suomen suurlähetystön postilaatikkoon Toompealla. Toikkaroivatko suomipojat Tallinnassa niin kännissä, että he ovat helppoja uhreja taskuvarkaille? Lompakkojen joukossa on naisten rahapussejakin. Itse asiassa en edes muista, milloin olen viimeksi nähnyt humalaisen suomalaisen.

Suomalaismiesten ylistämistä jatkaa parikymppinen Liisi , joka rientää kouluunsa vanhan kaupungin Kullassepa-kadulla. Molemmat ovat nimittäin yhtä sulkeutuneita, hän analysoi. Suomalainen mies on yleensä itsevarma, mistä minä pidän. Liisi kehuu suomalaismiehiä myös seksikkäiksi, mutta muistuttaa, että seksikkyydellä tarkoitetaan eri kulttuureissa erilaisia asioita.

Puhelias, ylisosiaalinen, joka suuntaan tuulimyllyn lailla heiluva espanjalaismies ei ole virolaisen naisen mielestä ollenkaan seksikäs. Jos pitäisi verrata virolaiseen mieheen, niin suomalainen mies tuskin on yhtä itsekäs, nuuka ja kateellinen kuin virolainen. Oopperalaulajaksi esittäytyvä Greete puolestaan muistuttaa, että vain aniharvalla Viron naisella on syvempiä kokemuksia suomalaisista miehistä. Niinpä mielipiteet heistä pohjautuvat kliseisiin ja ennakkoluuloihin. Minun mielestäni suomalaiset miehet käyttäytyvät Tallinnakin pohjoismaalaisen miehen tavoin eli ovat äärimmäisen kohteliaita ja myös avoimia omalla jäyhäjöpöttäjämäisellä tavallaan, hän miettii Suur-Karja-kadulla.

Virolaiselle miehelle on oma äiti aina tärkeämpi kuin oma vaimo, mikä voi olla naisen kannalta melko turhauttavaa. Suomipoika ei ehkä vieläkään saa virolaisten naisten sukkahousuja liekkeihin, mutta hänen markkina-arvonsa on noussut Tallinnassa suorastaan rakettimaisella vauhdilla.

Eihän siitä ole kuin kymmenisen vuotta, kun virottaret kiihdyttivät askeliaan aina suomalaismiehen kohdalle osuessaan. Suomalaisen askelet tunnisti Tallinnassa puolestaan jo kaukaa siitä, että niitä säesti tuulipuvun kodikas kahina. Suomijuntit ovat siis oppineet pukeutumaan ja ehkä käyttäytymäänkin ja osa heistä — tai meistä — ei ole juntteja enää ensinkään.

Tuoppioluen sijaan monen käteen istuu Tallinnassa paremmin jo lasi viiniä — mikä tosin saattaa johtua osin siitäkin, että oluen hinta lähentelee Raatihuoneentorilla jo kymmenen euron maagista rajaa.

Muuttuneita ovat virottaretkin, eivätkä he pidä kaikkia ulkomaalaisia miehiä enää voittajina ja valloittajina. Virossakin on lupa ottaa jo vähän rennommin, myös miesasioissa. Hän sanoo, että hänen käy suomalaisia miehiä Tallinnassa vähän sääliksi. Mitä tapahtuu Suomen matkailussa tilastolukujen valossa: Käytössämme olevan laajan tilastoaineiston ja omien matkailututkimusten tulosten avulla pystymme selvittämään eri alueiden, ja jopa yksittäisten paikkakuntien, matkailusta saamat tulo- ja työllisyysvaikutukset.

Haastattelemme vuosittain 20 ulkomaista turistia 12 eri rajanylityspaikalla ja yli Suomesta Viroon matkustanutta turistia laivoilla. Tällä tavalla saamme Suomessa vierailleiden matkustajien profiilien ja motiivien lisäksi tietoa myös heidän käyntikohteistaan, kiinnostuksen kohteista ja rahankäytöstä. Olemme yhdessä löytäneet parhaat ratkaisut ja TAK on tarjonnut ammattitaitonsa meille käytettäväksi! Tiedonkeruu ja käsittely on asiantuntevaa eikä itse täydy koko ajan valvoa työn laatua!

Tutkimus palveli toimenpiteidemme oikeassa kohdistamisessa ja auttoi löytämään oikeita kumppaneita asiakkaillemme! Haastattelijamme kommunikoivat hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Palveluksessamme on tällä hetkellä noin 15 haastattelijaa, pääasiallisesti lentokentillä, satamissa ja maaraja-asemilla.

Useimmiten haastattelijamme kohtaavat Suomesta poistuvia ulkomaisia turisteja muutaman minuutin kestävän haastattelun merkeissä. Tarjoamme joustavia työaikoja sekä mahdollisuuden kehittyä yhdessä Suomen johtavista matkailututkimusyrityksistä.

Jos koet olevasi oikeanlainen henkilö tehtävään, lähetä avoin hakemus. Useimmissa projekteissamme suomen kielen osaaminen ei ole edellytys. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Käytössämme olevan laajan tilastoaineiston ja omien matkailututkimusten tulosten avulla pystymme selvittämään eri alueiden, ja jopa yksittäisten paikkakuntien, matkailusta saamat tulo- ja työllisyysvaikutukset.

Suvi Ahola, projektipäällikkö, goSaimaa. Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto. Marco Roth, kehityspäällikkö, FinnMedi. Olemme tehneet yhteistyötä mm. TYÖPAIKAT Oletko kiinnostunut haastamaan itsesi tutkimustyön parissa Oletko sellainen joka puhuu englantia sujuvasti on oma-aloitteinen nauttii ihmisten kohtaamisesta työskentelee säntillisesti huomioi yksityiskohdat haluaa joustavat työajat etsii pitkäkestoista osa-aika työtä.

Rekrytoimme jatkuvasti hyviä tutkimushaastattelijoita Haastattelijamme kommunikoivat hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Laskutus Suojellaksemme luontoa ja säästääksemme postimiehen jalkoja, otamme vastaan mieluiten sähköisiä laskuja. Lähetä lasku PDF liitteenä scan.

...

: Suomi lappeenranta vaimo virosta

Thai hieronta rauma seksiä joensuu 311
Suomi lappeenranta vaimo virosta 575
Suomi lappeenranta vaimo virosta 897

MAKSULLISTA NAISTA SCHOOL GIRL PUSSY VIDEO

Suomi lappeenranta vaimo virosta

Samalla kun käytettävissä olevan tiedon määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, on tutkimustulokset ja niiden myötä saatu näkemys saatava esitettyä havainnollisesti ja helposti ymmärrettävällä tavalla. Siksi ponnistelemme sen eteen, että saamme tuotua raporteissa esille tärkeimmät havainnot, eikä vain pelkkiä numeroita. Hyödynnämme teknisen kehityksen käyttämällä viimeisimpiä tutkimusmetodeja sekä automatisoimalla tutkimusprosessin monet osat, jolloin tulosten analysoinnille jää enemmän aikaa.

Siksi pystymme löytämään ja kertomaan mitä oikeasti on tiedon takana! Mitä tapahtuu Suomen matkailussa tilastolukujen valossa: Käytössämme olevan laajan tilastoaineiston ja omien matkailututkimusten tulosten avulla pystymme selvittämään eri alueiden, ja jopa yksittäisten paikkakuntien, matkailusta saamat tulo- ja työllisyysvaikutukset. Haastattelemme vuosittain 20 ulkomaista turistia 12 eri rajanylityspaikalla ja yli Suomesta Viroon matkustanutta turistia laivoilla.

Tällä tavalla saamme Suomessa vierailleiden matkustajien profiilien ja motiivien lisäksi tietoa myös heidän käyntikohteistaan, kiinnostuksen kohteista ja rahankäytöstä.

Olemme yhdessä löytäneet parhaat ratkaisut ja TAK on tarjonnut ammattitaitonsa meille käytettäväksi! Tiedonkeruu ja käsittely on asiantuntevaa eikä itse täydy koko ajan valvoa työn laatua! Tutkimus palveli toimenpiteidemme oikeassa kohdistamisessa ja auttoi löytämään oikeita kumppaneita asiakkaillemme! Haastattelijamme kommunikoivat hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Palveluksessamme on tällä hetkellä noin 15 haastattelijaa, pääasiallisesti lentokentillä, satamissa ja maaraja-asemilla.

Useimmiten haastattelijamme kohtaavat Suomesta poistuvia ulkomaisia turisteja muutaman minuutin kestävän haastattelun merkeissä. Tarjoamme joustavia työaikoja sekä mahdollisuuden kehittyä yhdessä Suomen johtavista matkailututkimusyrityksistä. Jos koet olevasi oikeanlainen henkilö tehtävään, lähetä avoin hakemus. Useimmissa projekteissamme suomen kielen osaaminen ei ole edellytys. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Käytössämme olevan laajan tilastoaineiston ja omien matkailututkimusten tulosten avulla pystymme selvittämään eri alueiden, ja jopa yksittäisten paikkakuntien, matkailusta saamat tulo- ja työllisyysvaikutukset.

Suvi Ahola, projektipäällikkö, goSaimaa. Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto. Marco Roth, kehityspäällikkö, FinnMedi.

Olemme tehneet yhteistyötä mm. Hänen mukaansa virolaisten miesten kansanvaellus leveämmän leivän luo on ilmiö, joka koskettaa koko maata. Sanotaan, että jokainen virolainen tuntee jonkun, joka työskentelee Suomessa. Ajattelimme, että teemaan kiteytyy virolaisen miehen tarina tässä ajassa. Aiemmin olin tuottanut vain dokumentteja, mutta draaman kautta mukaan sai tuotua erilaisia tasoja: Tragikoomisen sarjan käsikirjoitus perustui osittain tositarinoihin, joita tuotantoryhmälle lähetettiin sadoittain.

Jaksoissa neljä eri-ikäistä rakennusmiestä paiskivat töitä, ikävöivät perheitään ja taistelevat palkoistaan. Kotona rehvastellaan Suomessa tienatuilla rahoilla. Kaikki miehet pystyivät samastumaan sarjaan ja naiset taas halusivat katsoa, millaista miesten elämä on. Eräs tuttu näyttelijä oli maalla ja kertoi, että koko kylä tyhjeni, kun sarja alkoi.

Sellaista on nähty viimeksi neuvostoaikoina, kun telkkarista tuli jokin saippuaooppera. Saan kertoo, että hänen vaimonsa on ollut töissä Etelä-Virossa maatalouskoulussa. Neuvostoaikaisten kollektiivitilojen lopettamisen jälkeen kylästä katosivat vähitellen työpaikat. Kun hän kävi itse siellä, kylänraitilla näkyi vain lastenvaunuja työntäviä naisia. Saan kaivaa iPhonensa ja näyttää Järva Teateja -lehden artikkelin, joka kertoo samasta ilmiöstä Keski-Viron Kahalassa.

Nyt Saanilla on työn alla dokumentti maastamuuton aiheuttamasta sosiaalisesta ilmiöstä: Yhä useammalle luvulla syntyneelle virolaislapselle isän malli on mies, joka käy kotona kenties kerran kuussa tuomassa rahaa.

Joskus äitikin on lähtenyt ulkomaille töihin ja lapset viettävät arkensa isovanhempien tai muiden sukulaisten hoteissa. Saan näyttää työnhakuilmoituksia Soov. Laattamies etsii töitä Suomesta, LVI-asentaja etsii töitä Suomesta, auton omistava mies etsii mitä tahansa töitä Suomesta. Kuldne Börs -sivusto on täynnä työpaikkailmoituksia, joissa tarjotaan töitä Suomesta. Pelkästään Tallinnan ympärillä on toistasataa työnvälitysyhtiötä, joka usein tarkoittaa käytännössä vain miestä ja kännykkää.

Yhtiöt katoavat pöytälaatikoihin viimeistään siinä vaiheessa, kun palkanmaksusta tulee kiistaa. Keväällä Rakennusliitto teki suomessa tehotarkastuksen noin työmaalle pääkaupunkiseudulla. Yli puolet työntekijöistä oli aliurakoitsijoiden leivissä. Pitkän aliurakointiketjun loppupäästä löytyi useimmiten virolainen yritys.

Yhdenkään ulkomaisen työntekijän työehdot eivät olleet Suomen lakien ja sopimusten mukaisia. Suomi on maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa, mutta kahden euron tuntipalkalla puurtavia orjatyöläisiä on löytynyt niin Olkiluodon ydinvoimalan kuin Helsingin Musiikkitalon työmailta. Hiljattain uutisoitiin, miten espoolaisia kouluja ja päiväkoteja siivoava virolaisnainen joutui tekemään yli tuntisia työpäiviä. Poliisihallituksen raportin mukaan — miljoonaa euroa veroja jää vuosittain saamatta ulkomaiseen työvoimaan kohdistuvien väärinkäytösten vuoksi.

Harmaan talouden arvoksi on laskettu jopa 14 miljardia. Jos kaikkia pimeitä töitä pyörittäisi yksi yhtiö, se olisi liikevaihdoltaan Suomen kolmanneksi suurin, heti Nokian ja Neste Oilin jälkeen. Yksi tarina petetyksi tulemisesta kerrottiin Ylen Silminnäkijä-ohjelmassa tammikuussa Tarttolainen rakennusmies Jaanus oli pestattu kaksi vuotta sitten Vantaalle kuukauden hyväpalkkaiseen urakkaan.

Kun hän saapui Helsinkiin, paljastui että työmaa sijaitsikin Lappeenrannassa. Työnantaja ei ollutkaan suomalainen rakennusyhtiö vaan virolainen aliurakoitsija. Kuukauden vaativan muurausurakan jälkeen Jaanukselle maksettiin palkkaa reilut euroa. Hän otti Suomessa yhteyttä liittoon, jonka mukaan urakasta olisi pitänyt saada yli seitsemäntuhatta euroa. Jaanus tajusi tulleensa petetyksi. Kun hän vaati suomalaisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa, aliurakoitsija uhkasi tappaa hänet.

Kohtalostasi on päättänyt 15 miestä. Dokumentti esitettiin myöhemmin myös Virossa. Tallinnassa toimivan ihmiskaupan vastaisen Living for Tomorrow -järjestön johtaja Sirle Blumberg kertoo, että dokumentin jälkeen heidän puhelimensa alkoi soida. Järjestö antaa huijatuille vierastyöläisille ilmaista oikeusapua.

Päättäjät tunnustivat ensimmäistä kertaa ongelman ja sen suuruusluokan. Nykyisin suurin osa puheluista liittyy työperäiseen hyväksikäyttöön Suomessa. Mies oli töissä rakentajana ja nainen rakennussiivoojana. Lopulta heiltä jäivät palkat saamatta, ja kun he yrittivät puhua työnantajalle, sävy muuttui aggressiiviseksi. Viime vuoden kevääseen asti Viro oli ainoa EU-maa, jonka laissa ei ollut rangaistusta ihmiskaupasta. Laki säädettiin vasta sen jälkeen, kun Viro joutui Yhdysvaltojen mustalle ihmisoikeuslistalle muun muassa Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa.

Laki kattaa prostituu-tioon pakottamisen lisäksi pakkotyön ja muun orjuuttamisen. Vielä laista ei ole yhtään ennakkotapausta. Vähemmistövaltuutetun raportin mukaan apua hakeneiden ihmiskaupan uhrien määrä on kaksinkertaistunut Suomessa vuodesta vuoteen , jolloin heitä oli lähes sata.

Suurin osa avunhakijoista on työperäisen hyväksikäytön uhreja, jotka tulevat pääasiassa Suomen lähialueilta ja Kaakkois-Aasiasta. Kaikki työperäinen hyväksikäyttö ei kuitenkaan ole ihmiskauppaa, vaan rikosnimikkeenä voi olla petos, veropetos, kiristys tai työturvallisuusrikos. Sunnuntai-illan haju Tallinnan D-terminaalissa on sekoitus vanhaa ja uutta. Kun suomalaisturistit repäisevät auki viikonlopun viimeiset tölkit, tuoreen lonkeron tuoksu leikkaa vanhan viinan tylpän hajun.

Baarit ja kioskit ovat kiinni, vain tyhjä Sadama Market odottelee asiakkaita käytävilleen. Sunnuntain viimeisen Helsingin-lautan autokansi avautuu ikkunaruutujen ulkopuolella.

Vodkapulloa kädessään puristava mies ryömii punaisen Hiacen sikaosastolle rakennustarvikkeiden sekaan ja auto nytkähtää liikkeelle. Pohja maata viistäen se katoaa laivan uumeniin. Lopulta portit avataan ja myös ilman autoa tulleet matkustajat pääsevät valumaan laivaan.

He ovat lähes kaikki virolaisia miehiä. Baarissa miehet kerääntyvät pöytiin: Yhdelle baaripöydälle on avattu Kalev-suklaalevy. Harmaapäinen venäjää puhuva mies tarjoaa kierrosta Vana Tallinn -pullostaan.

Hänen poikansa Robert on käpertynyt nukkumaan läheiselle nojatuolille. Suomessa isä ja poika jakavat Solifer-asuntovaunun betonimurskaamolla Helsingin Konalassa. Toisin kuin Kalevipojad-tv-sarjan sankareita, heitä ei ole huijattu Suomessa.

Pöytään kokoontuneen seurueen pitkäaikaisin työsuhde on kestänyt seitsemän vuotta. Asuntovaunuelämä kuulostaa karulta, mutta miehet vaikuttavat tyytyväisiltä elämäänsä. Parakista löytyvät suihkut ja sauna. Vaunuissa tarkenee talvellakin, kovilla pakkasilla kaasupullosta saa lisähönkää.

Lautasantenni näyttää taivaskanavat, ja rahista ja kakkosnelosesta on kyhätty painonnostopenkki. Yhteiselo ei ole aina helppoa: Robert haluaisi nukkua puoli kuuteen, mutta isä herää viimeistään viideltä ja alkaa käveleskellä vaunussa edestakaisin. Betonimurskaamolla asuu myös tallinnalainen Margus, Hän käy vaimonsa ja aikuisen poikansa luona parin viikon välein. Ensimmäiset kaksi vuotta hän asui Suomessa kerrostalokämpässä.

Vuokrakulut nousivat korkeiksi, eikä firma tullut vastaan. Nyt hän on majaillut asuntovaunussa kolme vuotta. Silloin pääsee hotelliin asumaan. Ne ovat hyviä keikkoja. Pöydän neljäs mies on Raisiossa betonimurskaushommia tekevä Vladik. Viisi vuotta Suomessa työskennellyt mies käy joka viikonloppu kotona vaimonsa ja lastensa luona.

Ikävä jää joka kerrasta. Tulet myöhään perjantai-iltana, lauantain voit viettää kotona ja sunnuntaina lähdet takaisin. Robertin isä laittaa taas pullon kiertämään. Laiva on puoli yhdeltä Helsingissä, ja hänen täytyy ajaa vielä parisataa kilometriä Raisioon.

Aamulla on oltava puoli kuudelta työmaalla. Ja mitä sä teet, jos palkka on euroa? Kaikki on kallistunut kaupassa niin paljon. Hän sanoo olevansa kova paiskimaan töitä, mutta suomalaiset yleistävät helposti kaikki virolaiset ammattitaidottomiksi sähläreiksi, joiden jälkiä joudutaan paikkailemaan.

Yhtä lailla hän voisi sanoa, että kaikki suomalaiset ovat juoppoja. Margus sanoo miettivänsä koko ajan paluuta Viroon. Tilaisuutta ei vain ole tullut. Edellisiltana Margus on vienyt poikansa Tallinnan Rock Café -klubille katsomaan progemammutti Marillionin alkuperäisen laulajan Fishin keikkaa.

Isän ja pojan keikkaliput maksoivat yhteensä 68 euroa. Jos Margus työskentelisi Virossa neljän euron tuntipalkalla, josta verottaja nappaisi viidenneksen, hänen pitäisi paiskia kolme täyttä työpäivää ennen kuin lippurahat olisivat koossa. Haluaako kukaan elää sellaista elämää, ettei perheellä ole mitään? Rahat eivät silti irtoa helpolla Suomestakaan. Margus ei edes usko, että suomalaiset suostuisivat samoihin töihin kuin he. Pari kertaa työmaalle on tullut suomalaisia kaivinkonekuskeja, jotka vain istuvat kopissa ja hierovat muniaan.

Heistä tietää heti, ettei heitä parin viikon päästä enää näy. Kello on puoli yksi, ja laiva tömähtää laituriin. Uusi työpäivä alkaa neljän tunnin päästä. Margus kiskoo takin niskaansa. Tunteja tulee, tonneja tulee, rahaa tulee firmalle ja jos firma saa rahaa, me saamme meidän rahamme. Niin yksinkertaista se on. Tammikuussa Viron korkein oikeus antoi tuomion, jonka mukaan virolaisille rakentajille on maksettava Suomessa täkäläisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Living for Tomorrow -järjestön Sirle Blumberg pitää tuomiota tärkeänä ennakkotapauksena, mutta hänen uskoaan se ei palauttanut. Työnantaja voi esimerkiksi maksaa paperilla laillista palkkaa mutta marssittaa duunarin tilipäivisin pankkiautomaatille palauttamaan siitä siivun välistävetäjälle. Osaansa alistunut työläinen voi odottaa palkkaa kärsivällisesti kuukausitolkulla, kunnes jonakin päivänä hän luovuttaa ja lähtee kotiin. Siksi Living for Tomorrowkin saa usein kuulla epäinhimillisistä työoloista vasta jälkikäteen.

Sinne lähdetään, koska on pakko ostaa perheelleen ruokaa ja vaatteita sekä maksaa asunto- ja autolainat, joita otettiin hyvinä aikoina. Suomen Viron-suurlähetystö aloitti viime marraskuussa Kalevipojad-sarjan hahmojen tähdittämän kampanjan, jonka nimi on Mustalt oled mudas — pimeässä olet pinteessä. Kampanjan tarkoitus on levittää tietoa Suomeen lähtevien työntekijöiden oikeuksista sekä uudesta veronumerokäytännöstä.

Työntekijöiden kuvallinen veronumerokortti tuli maaliskuussa pakolliseksi jokaisella suurella työmaalla. Se osui pahasti alakanttiin. Nyt sitä on kaavailtu myös siivousalalle, jolla on paljastunut yhä räikeämpiä hyväksikäyttötapauksia. Ensi heinäkuusta alkaen jokaisen työmaan hartiapankkirakentajia myöten tulee ilmoittaa kaikkien työntekijöiden ja työnantajien nimet. Lisäksi on raportoitava alihankintasopimuksiin kirjatut urakkahinnat ja laskutus.

Samalla lanseerataan vapaaehtoinen älykortti, jolla voidaan seurata paremmin työntekijöiden liikkeitä. Verottaja on kuitenkin kilpajuoksussa aina rinnanmitan jäljessä. Pakollinen kulkukorttikaan ei estä väärinkäytöksiä.

SEKSIÄ NETISTÄ SEKSI PORNO VIDEO

Tarttolainen rakennusmies Jaanus oli pestattu kaksi vuotta sitten Vantaalle kuukauden hyväpalkkaiseen urakkaan. Kun hän saapui Helsinkiin, paljastui että työmaa sijaitsikin Lappeenrannassa. Työnantaja ei ollutkaan suomalainen rakennusyhtiö vaan virolainen aliurakoitsija. Kuukauden vaativan muurausurakan jälkeen Jaanukselle maksettiin palkkaa reilut euroa. Hän otti Suomessa yhteyttä liittoon, jonka mukaan urakasta olisi pitänyt saada yli seitsemäntuhatta euroa.

Jaanus tajusi tulleensa petetyksi. Kun hän vaati suomalaisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa, aliurakoitsija uhkasi tappaa hänet. Kohtalostasi on päättänyt 15 miestä. Dokumentti esitettiin myöhemmin myös Virossa. Tallinnassa toimivan ihmiskaupan vastaisen Living for Tomorrow -järjestön johtaja Sirle Blumberg kertoo, että dokumentin jälkeen heidän puhelimensa alkoi soida. Järjestö antaa huijatuille vierastyöläisille ilmaista oikeusapua.

Päättäjät tunnustivat ensimmäistä kertaa ongelman ja sen suuruusluokan. Nykyisin suurin osa puheluista liittyy työperäiseen hyväksikäyttöön Suomessa. Mies oli töissä rakentajana ja nainen rakennussiivoojana. Lopulta heiltä jäivät palkat saamatta, ja kun he yrittivät puhua työnantajalle, sävy muuttui aggressiiviseksi. Viime vuoden kevääseen asti Viro oli ainoa EU-maa, jonka laissa ei ollut rangaistusta ihmiskaupasta. Laki säädettiin vasta sen jälkeen, kun Viro joutui Yhdysvaltojen mustalle ihmisoikeuslistalle muun muassa Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa.

Laki kattaa prostituu-tioon pakottamisen lisäksi pakkotyön ja muun orjuuttamisen. Vielä laista ei ole yhtään ennakkotapausta. Vähemmistövaltuutetun raportin mukaan apua hakeneiden ihmiskaupan uhrien määrä on kaksinkertaistunut Suomessa vuodesta vuoteen , jolloin heitä oli lähes sata.

Suurin osa avunhakijoista on työperäisen hyväksikäytön uhreja, jotka tulevat pääasiassa Suomen lähialueilta ja Kaakkois-Aasiasta. Kaikki työperäinen hyväksikäyttö ei kuitenkaan ole ihmiskauppaa, vaan rikosnimikkeenä voi olla petos, veropetos, kiristys tai työturvallisuusrikos. Sunnuntai-illan haju Tallinnan D-terminaalissa on sekoitus vanhaa ja uutta. Kun suomalaisturistit repäisevät auki viikonlopun viimeiset tölkit, tuoreen lonkeron tuoksu leikkaa vanhan viinan tylpän hajun.

Baarit ja kioskit ovat kiinni, vain tyhjä Sadama Market odottelee asiakkaita käytävilleen. Sunnuntain viimeisen Helsingin-lautan autokansi avautuu ikkunaruutujen ulkopuolella. Vodkapulloa kädessään puristava mies ryömii punaisen Hiacen sikaosastolle rakennustarvikkeiden sekaan ja auto nytkähtää liikkeelle.

Pohja maata viistäen se katoaa laivan uumeniin. Lopulta portit avataan ja myös ilman autoa tulleet matkustajat pääsevät valumaan laivaan.

He ovat lähes kaikki virolaisia miehiä. Baarissa miehet kerääntyvät pöytiin: Yhdelle baaripöydälle on avattu Kalev-suklaalevy. Harmaapäinen venäjää puhuva mies tarjoaa kierrosta Vana Tallinn -pullostaan. Hänen poikansa Robert on käpertynyt nukkumaan läheiselle nojatuolille. Suomessa isä ja poika jakavat Solifer-asuntovaunun betonimurskaamolla Helsingin Konalassa.

Toisin kuin Kalevipojad-tv-sarjan sankareita, heitä ei ole huijattu Suomessa. Pöytään kokoontuneen seurueen pitkäaikaisin työsuhde on kestänyt seitsemän vuotta. Asuntovaunuelämä kuulostaa karulta, mutta miehet vaikuttavat tyytyväisiltä elämäänsä.

Parakista löytyvät suihkut ja sauna. Vaunuissa tarkenee talvellakin, kovilla pakkasilla kaasupullosta saa lisähönkää. Lautasantenni näyttää taivaskanavat, ja rahista ja kakkosnelosesta on kyhätty painonnostopenkki.

Yhteiselo ei ole aina helppoa: Robert haluaisi nukkua puoli kuuteen, mutta isä herää viimeistään viideltä ja alkaa käveleskellä vaunussa edestakaisin. Betonimurskaamolla asuu myös tallinnalainen Margus, Hän käy vaimonsa ja aikuisen poikansa luona parin viikon välein. Ensimmäiset kaksi vuotta hän asui Suomessa kerrostalokämpässä. Vuokrakulut nousivat korkeiksi, eikä firma tullut vastaan. Nyt hän on majaillut asuntovaunussa kolme vuotta. Silloin pääsee hotelliin asumaan.

Ne ovat hyviä keikkoja. Pöydän neljäs mies on Raisiossa betonimurskaushommia tekevä Vladik. Viisi vuotta Suomessa työskennellyt mies käy joka viikonloppu kotona vaimonsa ja lastensa luona. Ikävä jää joka kerrasta. Tulet myöhään perjantai-iltana, lauantain voit viettää kotona ja sunnuntaina lähdet takaisin. Robertin isä laittaa taas pullon kiertämään. Laiva on puoli yhdeltä Helsingissä, ja hänen täytyy ajaa vielä parisataa kilometriä Raisioon.

Aamulla on oltava puoli kuudelta työmaalla. Ja mitä sä teet, jos palkka on euroa? Kaikki on kallistunut kaupassa niin paljon. Hän sanoo olevansa kova paiskimaan töitä, mutta suomalaiset yleistävät helposti kaikki virolaiset ammattitaidottomiksi sähläreiksi, joiden jälkiä joudutaan paikkailemaan.

Yhtä lailla hän voisi sanoa, että kaikki suomalaiset ovat juoppoja. Margus sanoo miettivänsä koko ajan paluuta Viroon. Tilaisuutta ei vain ole tullut. Edellisiltana Margus on vienyt poikansa Tallinnan Rock Café -klubille katsomaan progemammutti Marillionin alkuperäisen laulajan Fishin keikkaa. Isän ja pojan keikkaliput maksoivat yhteensä 68 euroa. Jos Margus työskentelisi Virossa neljän euron tuntipalkalla, josta verottaja nappaisi viidenneksen, hänen pitäisi paiskia kolme täyttä työpäivää ennen kuin lippurahat olisivat koossa.

Haluaako kukaan elää sellaista elämää, ettei perheellä ole mitään? Rahat eivät silti irtoa helpolla Suomestakaan. Margus ei edes usko, että suomalaiset suostuisivat samoihin töihin kuin he. Pari kertaa työmaalle on tullut suomalaisia kaivinkonekuskeja, jotka vain istuvat kopissa ja hierovat muniaan.

Heistä tietää heti, ettei heitä parin viikon päästä enää näy. Kello on puoli yksi, ja laiva tömähtää laituriin. Uusi työpäivä alkaa neljän tunnin päästä. Margus kiskoo takin niskaansa. Tunteja tulee, tonneja tulee, rahaa tulee firmalle ja jos firma saa rahaa, me saamme meidän rahamme.

Niin yksinkertaista se on. Tammikuussa Viron korkein oikeus antoi tuomion, jonka mukaan virolaisille rakentajille on maksettava Suomessa täkäläisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Living for Tomorrow -järjestön Sirle Blumberg pitää tuomiota tärkeänä ennakkotapauksena, mutta hänen uskoaan se ei palauttanut. Työnantaja voi esimerkiksi maksaa paperilla laillista palkkaa mutta marssittaa duunarin tilipäivisin pankkiautomaatille palauttamaan siitä siivun välistävetäjälle. Osaansa alistunut työläinen voi odottaa palkkaa kärsivällisesti kuukausitolkulla, kunnes jonakin päivänä hän luovuttaa ja lähtee kotiin.

Siksi Living for Tomorrowkin saa usein kuulla epäinhimillisistä työoloista vasta jälkikäteen. Sinne lähdetään, koska on pakko ostaa perheelleen ruokaa ja vaatteita sekä maksaa asunto- ja autolainat, joita otettiin hyvinä aikoina. Suomen Viron-suurlähetystö aloitti viime marraskuussa Kalevipojad-sarjan hahmojen tähdittämän kampanjan, jonka nimi on Mustalt oled mudas — pimeässä olet pinteessä.

Kampanjan tarkoitus on levittää tietoa Suomeen lähtevien työntekijöiden oikeuksista sekä uudesta veronumerokäytännöstä. Työntekijöiden kuvallinen veronumerokortti tuli maaliskuussa pakolliseksi jokaisella suurella työmaalla. Se osui pahasti alakanttiin. Nyt sitä on kaavailtu myös siivousalalle, jolla on paljastunut yhä räikeämpiä hyväksikäyttötapauksia. Ensi heinäkuusta alkaen jokaisen työmaan hartiapankkirakentajia myöten tulee ilmoittaa kaikkien työntekijöiden ja työnantajien nimet.

Lisäksi on raportoitava alihankintasopimuksiin kirjatut urakkahinnat ja laskutus. Samalla lanseerataan vapaaehtoinen älykortti, jolla voidaan seurata paremmin työntekijöiden liikkeitä.

Verottaja on kuitenkin kilpajuoksussa aina rinnanmitan jäljessä. Pakollinen kulkukorttikaan ei estä väärinkäytöksiä. Verotarkastajat käräyttävät säännöllisesti työmaita siitä, että yhden kortin leimauksella portista on livahtanut useampia duunareita.

Blumberg sanoo, ettei hän haluaisi kritisoida omaa maataan, mutta todellisuudelta ei voi sulkea silmiään. Työperäinen hyväksikäyttö on vain osa ongelmaa, jonka pahin aikapommi tikittää sosiaalisissa seurauksissa. Maastamuutto rikkoo perheitä ja aiheuttaa avioeroja. Sunnuntaista on kulunut neljä päivää. Yli 40 edestakaista laivavuoroa on ylittänyt Suomenlahden.

Taavi vastaa puhelimeen kotoaan. Hän on katsellut televisiota ja odottanut puhelua työnantajalta. Tämä lupasi maksaa mönkään menneen urakkareissun kulut. Vielä ei ole kuulunut mitään. Metsänharvennustöissä sydänkohtauksen saanut kaveri huutelee taustalta terveisiä. Hän oli ollut Jyväskylässä neljä vuorokautta sairaalassa, kunnes hänet vietiin Tallinnan-laivalle ja Viroon leikattavaksi.

Nyt hänellä on sydämentahdistin. Kohta hänen äitinsä pitäisi tulla hakemaan hänet Taavin luota kotiin Hiidenmaalle. Aikooko hän hakea uudestaan Suomesta töitä? Janne Flinkkilä on helsinkiläinen toimittaja, joka aloitti syksyllä viron alkeiskurssin ja yrittää olla puhumatta englantia Tallinn Music Week -festivaalilla maaliskuussa. Aapo Huhta on valokuvaaja, joka asuu ja työskentelee Helsingissä. Kaikki blogit Avun blogit. Reissumiehet eli orjalaiva Suomea rakennetaan ja siivotaan virolaisvoimin.

Valtaosa siirtotyöläisistä asuu Suomessa, mutta kymmenettuhannet kulkevat säännöllisesti lahden yli töihin. Heitä on jo niin paljon, että ilman heitä kaksi maata pysähtyisi. Se oli ihan orjatyötä. Kotimatkasta on viimeinen etappi jäljellä.

Se on tehty kuudelle ihmiselle. Kuusi sänkyä, wc ja keittonurkkaus. Majapaikka ei ole aivan sellainen kuin on luvattu. Se on asuntovaunu rakennustyömaan kupeessa. Mitkä standardit — eihän me tänne mahduta, yksi kalevipojista sanoo. Sirle Blumberg huokaisee puhelimeen. Mutta ymmärräthän, mitä tarkoitan? Mutta pitäisi olla varma, että saan myös rahat. Puheenaiheet Yhteiskunta Ihmiset Viro. Huomaa että liput voi varata vain määrätyksi ajaksi.

Tilauksen yhteydessä näkyvästä kellosta näet jäljellä olevan ajan ostoa varten. Jo kohta 40 vuotta hauskuuttanut näyttelijä Jukka Puotila tuo jatkuvasti muuttuvan vauhdikkaan shownsa jo toistami Evästeet ovat pakollisia, jotta voidaan valita ja ostaa lippuja.

Salli evästeiden käyttö selaimen asetuksissa. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Evästeillä kerätyn tiedon avulla voimme kehittää ja personoida lippu. Liput konsertteihin, teatteriin, urheiluun ym. Original Sokos Hotel Hamburger Börs.

Unga Teatern - Lillklobb.

© 2018 All Rights Reserved